Energia-avustus tekee comebackin taloyhtiöille

Jäikö ARA-avustus taloyhtiön energiaremonttiin saamatta vuosina 2022-23? Nyt tuo energia-avustus on tekemässä paluuta 110 miljoonan euron budjetilla. Avustus tulee näillä näkymin haettavaksi syyskuussa 2026. Avustuksen saaminen edellyttää rakennuksen E-luvun paranemista kerrostalojen kohdalla vähintään 23 %:lla ja rivi-, pari- ja ketjutalojen kohdalla vähintään 28 %:lla verrattuna alkuperäiseen rakennusaikaiseen ratkaisuun. Avustusta voi saada enintään 4000 €/asunto ja max. 50% toteutuneista kustannuksista. Yksittäisten toimenpiteiden tukiprosentit on listattu erikseen, mutta esim. lämpöpumpun tai aurinkosähköjärjestelmän käyttöönottoon voi saada 40 % tukea ja suunnittelu-/selvityskustannuksiin jopa 100 %. Avustuksen saaminen edellyttää, ettei kohteeseen ole myönnetty muuta rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tarkoitettua julkista avustusta, eli jos tukea saatiin jo vuosien 2022-23 ARA-avustuksesta, niin uutta avustusta ei voi nyt saada. Myöskään yksityishenkilöt eivät voi tätä avustusta hakea, vaan hakijan täytyy olla taloyhtiö tai muu yhteisö.

Edellytyksenä parannus E-lukuun

Avustuksen saaminen edellyttää myös rakennuksen energiatehokkuuden tai sisäilmasto-olosuhteiden parantumista, vaikka E-luku alittaisi jo valmiiksi rakennusaikaisen tason 23-28 %:lla. Tällainen tilanne voi olla mahdollinen vanhemmissa ennen 1980-lukua valmistuneissa kerros- ja rivitaloissa, joissa alkuperäinen lämmitysmuoto on ollut öljy- tai kivihiililämmitys, mutta myöhemmin on siirrytty kaukolämpöön. Pelkästään kaukolämpöön siirtyminen on saattanut parantaa rakennuksen E-lukua alkuperäiseen verrattuna jopa yli 30 %. Otetaan esimerkkinä kerrostalo, jonka lämmöntarve on 400 000 kWh/vuosi ja laskennallinen sähkönkulutus 100 000 kWh/vuosi ja lämmitetty nettoala 2000 m2. Uusilla energiamuotokertoimilla (fossiiliset 1,0; sähkö 0,9 ja kaukolämpö 0,38) rakennuksen E-luvuksi tulisi lämmityksen osalta 1,0 x 400 000 kWh / 2000 m2 = 200 ja sähkön osalta 0,9 x 100 000 kWh / 2000 m2 = 45 eli yhteensä 245. Avustuksen saamiseksi E-luvun tulisi tippua 23 % alkuperäisestä ratkaisusta eli uusi E-luku saisi olla korkeintaan (1 – 0,23) x 245 = 188. Oletetaan, ettei kaukolämpöön siirtyminen ole vaikuttanut itse lämmöntarpeeseen, vaan ainoastaan energiamuodon kertoimeen. Tällöin lämmityksen osuus E-luvusta olisi 0,38 x 400 000 kWh / 2000 m2 = 76 ja koko E-luku yhteensä 76 + 45 = 121. Pelkällä kaukolämpöön siirtymisellä rakennuksen E-luku on siis tippunut (245 – 121) / 245 = 50,6 % yli reippaasti yli avustukseen tarvittavan 23 %:n parannuksen. Tällöin käytännössä mikä tahansa energiatehokkuutta parantava lisätoimenpide olisi energia-avustuksella tuettavissa.

Savupiippu on vihje

Avustuksen saaminen on siis todella helppoa sellaisiin rakennuksiin, joiden alkuperäinen lämmönlähde on ollut fossiilinen polttoaine. Mistä sitten voi tietää tai päätellä alkuperäisen lämmitysmuodon, jos rakennus on valmistunut ennen 1980-lukua? 80-luvulta alkaen lähes kaikki uudet kerros- ja rivitalot on nimittäin lämmitetty jollain muulla kuin fossiilisilla polttoaineille, yleisimmin kaukolämmöllä. Ennen 80-lukua öljylämmitys oli kuitenkin yleinen vaihtoehto lämmitysmuodoksi erityisesti 60-luvun ja 70-luvun alun kerrostaloissa. Kaukolämpö alkoi yleistyä vasta 60-luvulla, joten 50-luvun ja sitä vanhemmissa kerrostaloissa alkuperäinen lämmönlähde on luultavasti ollut koksi/kivihiili tai puu. Varmin vihje fossiilisen polttoaineen käytöstä rakennuksen alkuperäisessä lämmitysratkaisussa on savupiippu, joita edelleen löytyy runsaasti nykyään kaukolämmitteisten kerros- ja rivitalojen katoilta. Aina savupiippu ei takaa fossiilista lämmönlähdettä, koska erityisesti pienemmissä kaupungeissa esim. 60-luvun kerrostalot lämpenivät yleensä alkuaan puulla, mutta varsinkin pääkaupunkiseudulla alkuperäinen puulämmitys oli harvinaista 1900-luvun puolella rakennetuissa keskuslämmitteisissä kerrostaloissa, joten usein savupiippu viittaa alkuperäiseen öljy- tai kivihiililämmitykseen.

Milloin aurinkovoimala sopii energia-avustukseen

Milloin aurinkosähköjärjestelmä soveltuu parhaiten enegia-avustuksen kohteeksi? Erityisesti silloin, kun rakennuksen energiankulutuksesta iso osa tulee sähkönkulutuksesta. Näin on yleensä silloin, kun rakennuksen lämmitysjärjestelmä pohjautuu lämpöpumppuihin tai suoraan sähkölämmitykseen. Myös uudemmissa kohteissa, joissa on hyvä lämmöneristys ja hyödynnetään lämmön talteenottoa, voi sähkön osuus energiankulutuksesta olla suhteellisen suuri vaikka päälämmönlähde olisi edelleen kaukolämpö, koska lämmöntarve on kokonaisuudessaan pienempi kuin vanhemmissa rakennuksissa. Paras mahdollisuus energia-avustuksen saamiseen aurinkosähköjärjestelmää varten on kuitenkin edellä mainituissa vanhoissa kerros- ja rivitaloissa, joissa alkuperäinen lämmönlähde on ollut fossiilinen polttoaine. Myös sellaisissa kohteissa, joissa on siirrytty kaukolämmöstä maalämpöön tai ilma-vesilämpöpumppuun, voi aurinkosähköjärjestelmä auttaa E-luvun painamisessa alle tarvittavan kynnysarvon osana muita toimenpiteitä. Myös kattoremontti ja sen yhteydessä tehtävä yläpohjan lisälämmöneristys tarjoaa hyvän kombon aurinkosähköjärjestelmän asentamiselle ja paremmalle E-lukuvaikutukselle. Sähkölämmitteisissä rivitaloissa ilmalämpöpumppujen asentaminen yhdessä aurinkopaneeleiden kanssa voi parantaa energiatehokkuutta ja E-lukua sekä lisätä asuinmukavuutta merkittävästi.

Akkujärjestelmällä ei rakennuksen E-lukuun voida yleensä juuri vaikuttaa, vaikka se parantaisi aurinkosähkön omakäyttöastetta ja lisäisi kulutusjouston mahdollisuuksia rakennuksissa. Osana muita toimenpiteitä myös akkujärjestelmät ovat kuitenkin avustuskelpoisia toimenpiteitä tällä energia-avustuskierroksella.