Aurinkosähkön hyvityslaskenta vuokrataloyhtiössä
Voiko hyvityslaskenta toimia myös vuokrataloyhtiössä? Hyvityslaskenta, jossa tuotettua aurinkosähköä käytetään ensin kiinteistösähkön kulutukseen ja ylimenevä osa jyvitetään huoneistojen käyttöön osakkeiden suhteessa, on asunto-osakeyhtiöille helppo tapa lisätä aurinkosähköinvestoinnin kannattavuutta. Hyvityslaskenta kasvattaa aurinkosähkön hyötyjä sekä taloyhtiölle että suoraan sen asukkaille, joiden henkilökohtainen sähkölasku pienenee samalla kun taloyhtiön yhteiset sähkökulut laskevat. Omistusasunnossaan asuvan taloyhtiön osakkaan näkökulmasta ei välttämättä ole niin suurta merkitystä tuleeko aurinkosähkön taloudellinen hyöty hänelle taloyhtiön kautta matalampina yhtiövastikkeina vai suoraan vähennyksenä oman sähkölaskun kautta.
Vuokrataloyhtiöissä investoinnit ja niihin liittyvät päätökset tekee kuitenkin asunnot omistava yhtiö, jolloin aurinkosähkön tuotolla katetaan tyypillisesti vain kiinteistösähkönkulutusta ja järjestelmän teho mitoitetaan sen mukaan. Mikään ei kuitenkaan estäisi vuokrataloyhtiöitä tarjoamasta aurinkosähkön ylijäämätuotantoa vuokralaistensa käyttöön hyvityslaskennan kautta. Se edellyttäisi lähinnä energiayhteisön perustamista halukkaille (tai kaikille talon) vuokralaisille ja jakosuhteen määrittämistä millä tavalla kiinteistöstä ylijäävä aurinkosähkö jyvitetään vuokralaisille. Aurinkosähköjärjestelmän runsas ylimitoittaminen kiinteistösähkön suhteen tai ylijäämäsähkön jakaminen vuokralaisille sen sijaan että se menisi myyntiin pörssisähkön hinnalla ei kuitenkaan ole vuokrataloyhtiölle taloudellisesti kannattavaa, ellei vuokralaisille jaettavasta aurinkosähköstä peritä jotain korvausta, joka kattaa vähintään ylimääräiset investointi- ja huoltokulut sekä mielellään vastaa vähintään saamatta jääneitä myyntituloja ylijäämäsähkön osalta.
Koska tarkkaa aurinkosähkön tuotantoa, sähkönkulutusta ja myyntisähkön hintaa on vaikeaa ennustaa tulevaisuudessa, voi reilun hinnoittelumallin löytäminen olla vuokrataloyhtiölle hankalaa. Aurinkosähköjärjestelmän investointikulut ovat kuitenkin hyvin tiedossa ja ne voidaan helposti laskea kahdelle eri kokoiselle mitoitukselle eli pelkälle kiinteistösähkölle ja kiinteistösähkön + huoneistojen kokonaissähkönkulutukselle. Näin saadaan selville kuinka paljon enemmän suurempi järjestelmä maksaisi verrattuna perinteiseen mitoitukseen. Kun mukaan vielä lasketaan mahdolliset ylimääräiset rahoitus- ja huoltokulut, niin tiedetään paljonko vuokralaisilta tulisi vähintään kerätä lisämaksua aurinkosähkön huoneistokohtaisesta käytöstä, että lisäinvestointi olisi vuokrataloyhtiölle ns. ”riskitön”.
Otetaan esimerkki vuokrataloyhtiöstä, jonka kiinteistösähkön vuosikulutus on 80MWh ja vuokralaisten oma sähkönkulutus yhteensä 120MWh vuodessa. Vuokrataloyhtiö suunnittelee 15 kWp aurinkosähköjärjestelmän hankkimista kattamaan kiinteistösähkön kulutusta. Järjestelmän hinta avaimet käteen -asennuksena olisi n. 16000€. Katolla olisi kuitenkin hyvin tilaa suuremmallekin järjestelmälle. Jos taloyhtiössä otettaisiin käyttöön hyvityslaskenta, voisi katolle asentaa 40 kWp aurinkosähköjärjestelmän, joka maksaisi arviolta 38000€. Investoinnin koko siis kasvaisi +22000€, joka rahoitettaisiiin 10 vuoden lainalla ja 3% korolla. Ylimääräisiä rahoituskuluja kertyisi n. 3000€ ja lisäksi huoltokulut kasvaisivat n. +50€ vuodessa eli kymmeneltä vuodelta +500€. Kokonaisuudessaan ylimääräinen investointi olisi siis n. 25500€ ensimmäisen kymmenen vuoden ajalta. Oletetaan, että vuokratalossa on n. 50 asuntoa, joista keskimäärin 2 on vuorollaan tyhjillään joko remontin tai puuttuvan vuokralaisen vuoksi. Riskittömään sijoitukseen päästään, jos 25500€:n lisäinvestointi saadaan kerättyä 48:lta vuokralaiselta 10 vuoden aikana. Yhdelle vuokralaiselle kertyisi maksettavaa siis keskimäärin n. 53,13€ per vuosi tai 4,43€ per kuukausi. Tämän maksun voisi sisällyttää vuokraan (eli nostaa vuokria keskimäärin 4,43€ ylimääräistä kymmenen vuoden ajaksi) tai periä halukkailta vuokralaisilta esim. 5€/kk aurinkoenergiamaksua (samaan tapaan kuin saunamaksu), jolla saa oman kiintiön aurinkosähkön ylijäämätuotannosta.
Aurinkosähkön hyöty huoneistojen sähkölaskuissa konkretisoituu kuitenkin tyypillisesti vain maalis-syyskuussa, jolloin aurinkosähköä syntyy riittävästi ylittämään kiinteistösähkön kulutuksen. Reilumpi tapa voisikin olla hinnoitella mahdollinen aurinkoenergiamaksu tuotantosesongin mukaan, jolloin maalis-syyskuulta perittäisiin korkeampaa maksua (esim. 8€/kk) ja ”talvikaudelta” eli loka-helmikuulta ei perittäisi maksua ollenkaan. Näin vuokralaiset maksaisivat aurinkosähköstä vain silloin kun saavat siitä konkreettista hyötyä. Yksittäisen vuokralaisen kohdalla mahdollinen hvyityslaskennan tuoma säästö sähkölaskuissa olisi vuositasolla kuitenkin arviolta n. 10-15%, mikä nykyisillä sähkönhinnoilla voi tarkoittaa yli 100€ säästöä vuodessa. Lisäksi taloyhtiö hyötyy suuremmasta aurinkosähköjärjestelmästä myös suurempana omakäyttöosuutena kiinteistösähkön osalta, koska tuotettu aurinkosähkö ohjautuu hyvityslaskentamallissa aina ensisijaisesti kiinteistösähköön ja vasta sen jälkeen huoneistoihin. Isommissa järjestelmissä kiinteistösähkön osuus tuotetusta aurinkosähköstä voi olla n. 30% luokkaa verrattuna 15-20%:iin joka vastaisi pelkästään kiinteistösähkön mukaan mitoitettua järjestelmää. Hyöty suuremmasta järjestelmäsä ei siis ohjaudu aina pelkästään huoneistoille, vaan osa siitä valuu myös kiinteistösähköön.
Toistaiseksi Suomesta ei taida löytyä yhtään vuokrataloyhtiötä, jossa hyvityslaskenta olisi käytössä. Hyvityslaskenta voisi olla erinomainen myyntivaltti myös vuokra-asunnoissa erityisesti niille asukkaille, jotka eivät ole ensisijaisesti kiinnostuneet asumisen ekologisuudesta tai hiilijalanjäljestä. Harvalle oman asumisen hiilijalanjäljen pieneneminen on kuitenkaan negatiivinen asia. Tärkeimpiä hyötyjä aurinkosähkön hyvityslaskennasta ovatkin usein lisääntyvä energiaomavaraisuus ja pienemmät sähkölaskut. Vuokra-asumisen ja aurinkosähkön yhteensovittaminen on ajankohtaista myös useissa asunto-osakeyhtiöissä, joissa osa asunnoista on joka tapauksessa vuokralla. Miten aurinkosähkön tuomat hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti asunnon omistajan ja vuokralaisen kesken, jos taloyhtiössä on käytössä hyvityslaskenta? Entä miten taloyhtiössä perustellaan isomman aurinkosähköjärjestelmän hankintaa niille osakkaille, jotka eivät itse asu omistamassaan asunnossa, eivätkä siten voi itse suoraan hyötyä hyvityslaskennan tuomasta säästöstä huoneistonsa sähkölaskuun, ellei huoneiston sähköliittymä ole vuokranantajan omissa nimissä? Ehdotan myös tähän ratkaisuksi vuokralaiselta perittävää sesonkikohtaista aurinkoenergiamaksua ellei aurinkosähkö halua suoraan sisällyttää asunnon vuokraan.
